ARC 2021 - seuraa veneitämme Atlantin valtameren yli

ARC - Seikkailu Atlantin yli

Juuri nyt neljä venettä purjehtii ARC-purjehduskilpailun aikana suuren ja mahtavan valtameren, Atlantin, poikki. Satelliittipuhelimen välityksellä olemme saaneet useita päivittäisiä yhteenvetoja vieraaltamme Carinalta veneellä "Jolie" ja vierailtamme Isabellalta ja Petteriltä veneellä "Vi La Ut". He kertovat meille, mitä he ovat tehneet tähänastisten päivien aikana, ja nyt haluamme jakaa tämän teidän kanssanne.

ARC "Jolie" Lagoon 52:lla.

Päivä 1 (21. marraskuuta)

Lähtö ARC Las Palmasista klo 12.30 paikallista aikaa. Kello 8-12 vahdissa nähtiin Resque-aluksia vilkkuvilla valoilla, jotka tutkivat aluetta vahvoilla valonheittimillä. Yhtäkkiä se tuli meitä kohti kovaa vauhtia ja ohitti läheltä paapuurimme paapuurin puolta pieni soutuvene/kumivene hinauksessa, luultavasti siirtolaisvene.

Päivä 2 (22. marraskuuta)

Kun asetimme gennakeria, meidän oli tehtävä MOB-manööveri pelastaaksemme pelastusköyteni, jonka räiskyvä laukaus oli pudottanut alas. Sujuva käännös ja palautus venekoukun avulla ja pelastusköyden uusi sijoittaminen mantajunaan. Aluksen 230 voltin sähköt katosivat sulakkeiden palettua oikosulun takia. Sulakkeen sulamisen jälkeen ystävävene "Anna Isabella" sai yhteyden VHF:n kautta. He laittoivat kumiveneensä järveen Olofin kanssa, joka on pätevä sähköasentaja. Meillä itsellämme on veneessämme uskomattoman päteviä kanssapurjehtijoita, mutta oli hyvä saada apua ja toinen mielipide, koska olemme niin riippuvaisia sähköstä eikä meillä myöskään ollut oikeaa tavaraa veneessä. Kun meidän piti vielä maata paikallamme hyvän aikaa, kaikki miehet hyppäsivät yli laidan ja kävivät ihanassa kylvyssä Atlantin sinisissä vesissä. ARC voi olla todella hauskaa!

Päivä 3 (23. marraskuuta)

Aamulla Helena näki valaan tyyrpuurin puolella tilasi kiikarit, mutta valas osoittautui pieneksi kumiveneeksi, luultavasti siirtolaisveneeksi, joka oli varustettu koko perheelle vaippavauvoineen. Traaginen tapahtuma, joka on vaikuttanut ilmapiiriin aluksella. Pelastimme veneen, puhkaisimme sen ja paloittelimme sen, sitten varastoimme kaiken muovin kumiveneeseemme, jotta se ei päädy mereen. Tapahtumasta kertoi kapteenimme Otto. Toivottavasti matkustajat pelastuivat jotenkin!

Napp! x3 Kolme isoa kultakalaa vedettiin ylös puolen tunnin sisällä, Helena onnistui saamaan isot painavat kalat ylös ja fileoi ne salamannopeasti kuin maailman luonnollisin asia. Vaikuttavaa!

Paljon delfiinejä liittyi "Jolien" viereen ja onni oli täydellinen, kun ne uivat kymmenen hengen ryhmissä aivan rungon vieressä. Hienoja elokuvia muistoksi! Sitten meillä oli turvallisuuskoulutus aluksella, jossa ponttoonilla oli veden tunkeutuminen tyyrpuurin puoleiseen moottoriin. Kävimme läpi laivan hylkäämisen jakamalla pelastuslauttoihin ja kuka on vastuussa siitä, että tuodaan grabbaussäkit, EPIRB ja ketkä ihmiset menevät kuhunkin pelastuslauttaan.

Thomas menettää suolavesisaippuan yli laidan! Hän oli muuten ainoa laivalla. Sitten pesuharja putosi veteen, mutta emme onnistuneet pelastamaan sitäkään nopeasta MOB-yrityksestä huolimatta.

Yön ohitus tarjosi upean "meritulen", kun Jolien mukana kulkeva delfiinilauma sekoitti vanavedessämme fosforoituneita eliöitä.

Päivä 4 (24. marraskuuta)

Gennaker nostettiin, ja purjehdimme 11-13 solmua, tuntui kuin olisimme lentäneet Atlantin yli. Surffasimme niin, että se ulvoi takilassa ja potkurissa. Ihana nopeuden ääni, vaikka nukkuminen ei ollutkaan mahdollista.
Lounaaksi tuoretta kultakalaa perunamuusilla ja valkoviinikastikkeella. Nami!
Johanna leipoi banaanikakun iltapäivän välipalaksi, namia! "Jolien" miehistöä ei tarvita. Tänä päivänä ajoimme 175 matkaa. Uusi ennätys!

Päivä 5 (25. marraskuuta)

Mårten ja PA korjaavat aamiaista ja kertovat yön kurssimuutoksesta, kun ajelehdimme pitkään, koska autopilotti lakkasi toimimasta. Moottorit eivät käynnisty epäilyttävän alhaisen akkukeston vuoksi, koska näyttö on kuollut. Mårten ja Peter löytävät vian ja saavat moottorit taas käyntiin. Jokin muunnin, joka oli irrotettu, kun katkaisimme maasähkön Las Palmasissa. Myöhemmin yöllä generaattori pysähtyy tuntemattomalla virhekoodilla.

Uudelleenkäynnistys onnistui! 2215 etäisyys jäljellä Saint Lucia olemme tällä hetkellä 20. sijalla noin 178 aloittavat veneet ottamatta huomioon Srs / Light numerot. sääennuste 5-7 s / m joka toivottavasti kasvaa 10 s / m.

Suihku päivä! Ihana uusia tuoksuja aluksella. Meidän on säästettävä vettä, joten hyödynnä ja nauti!
Peter nähnyt tappajavalas tai valas perässä selvästi kuullut äänen pakokaasun kun se nosti ylös veneen vieressä. Amazing auringonlaskun taikaa!

Päivä 6 (26. marraskuuta)

Ihana auringonnousu, hyvää huomenta ARC!
Klo 10 olemme Cap Verden saarten poikki paapuurin puolella.
Me vahdissa opiskelemme hyppymanöövereistä Cruise Clubin kirjaa hyvästä merimiestaidosta. Otto opettaa "australialaista paalupaistia", nopeaa muunnelmaa paalupaistista, joka tekee vaikutuksen!

Tämän päivän turvallisuusharjoitus: MOB all hands on deck! Kaikki purjeet alas kääntämällä ja pelastamalla pallon fenderi / ämpäri tyyrpuurin puolella. tuuli kasvaa laitamme gennakerin uudelleen!
Tuoreet hedelmät ja vihannekset alkavat mädäntyä nyt meidän on käytettävä jääkaappia/pakastinta.

ARC "Vi La Ut" Lagoon 50:llä.

Keskiviikko 25/11

Sijainti:
N21 39.29
W20 32.49

Delfiinit hyppivät ylös ja alas, erityisesti yöllä. Tiistai-iltana gennakerin ylin puola katkesi ja purje piti nostaa vedestä, mutta päivänvalon tultua takaisin kippari Hampus pujotti uuden puolan ja purjehdimme taas täydellä takilalla.

Yöllä autopilotti menetti yhtäkkiä toimintansa, mutta kippari ja perämies ratkaisevat tilanteet rauhallisesti ja luottavaisesti. Kaikki aluksella ovat tyytyväisiä, vaikka jotkut kärsivätkin flunssasta. Aluksella ei ole skandaaleja, paitsi kun alusvaatteet jäivät jumiin gennakerin narulohkoon ja ne piti uhrata Poseidonille.

Purjehdimme tasaista 16 solmun vauhtia, ja ruoka on edelleen herkullista.

Terveisiä Vi La Utin miehistöltä.
Isabellan kautta

Sunnuntai 28/11 ARC

Asemapaikka:
N20 32.16
W27 57.96

Olemme nyt asettaneet kurssin enemmän tai vähemmän suoraan kohti St Luciaa.

Uusi sää on saapunut ja ensimmäiset räntäsateemme olemme selvinneet. Aallot ovat noin 8 metriä ja sillalla istuminen vaatii 110% keskittymistä. Pienikin virhe ja voi tulla ei-toivottu kääntö.

Aluksella nukkuminen on nyt suuri haaste, kuvittele kuivausrumpua ja olet lähellä todellisuuttamme.

Olemme reffanneet purjeet selviytyäksemme 18-20 m/s puuskista.

Yöllä taivas on tähtitaivas ja opimme uusia tähtiä. Ilmakalastajat lentävät kiehtovalla tavalla aallonpintojen välissä. Meitä hämmästyttävät kovasti kaikki linnut, jotka itsepäisesti lentelevät täällä. Missä ne nukkuvat ja miten, ihmettelemme.

Meri on ainoa asia, jonka näemme ympärillämme, ja joskus delfiinit tulevat vierailulle. Maaginen näky oli yöllä, kun marmorituli loisti niiden ympärillä. Ne näyttivät kuin valaisevilta torpedoilta vedessä.

Noin 1900 matkaa jäljellä purjehtia ARC:n alla ja juuri nyt odotamme vielä 10 päivää jäljellä ennen kuin pääsemme tuntemaan maata St Lucialla. Tänään juhlimme ensimmäistä adventtia aluksella vaahtotomaateilla, piparkakuilla ja alkoholittomalla glögillä.

Terveisiä Vi La Utin miehistöltä.
Petterin kautta

Voit lukea lisää ARC:stä ja Atlantin yli purjehtimisesta More Sailingin kanssa sekä varata paikkasi ARC 2022 -purjehdukseen yhdellä rohkeista purjeveneistämme, jotka purjehtivat mahtavan Suuren valtameren yli.

ARC 2021: Terveisiä yhden purjeveneemme Vi La Utin rohkealta miehistöltä , joka purjehtii toista viikkoaAtlantin yli.

ARC 2021 - Keskiviikko 1/12

Sijainti

N19 56.03
W36 44.66

Täällä Vi La Utilla pysymme mukana käänteissä, sekä päivällä että yöllä meillä on kovaa merenkäyntiä ja teemme noin 7-9 kn.

Syömme edelleen hyvin ja suurin osa ihmisistä on jalkeilla kulkureitillään, kun joku tarvitsee ylimääräistä lepoa, nousemme toisiamme varten ja täytämme paikan.

Kippari ja perämies vuorotellen makaavat rantakylässä salongissa ja nyt tarvitsee mennä vain ajoittain. Vahtivuoro on nyt hyvin öljytty koneisto, ja pidämme vauhtia yllä, voisi sanoa.

Suoritamme myrskyn toisensa jälkeen, yöllä ohjaamme autopilotilla tuijottaen mittareita ja kalibroiden jatkuvasti kurssia, kun aallot heittelevät meitä paapuuriin tai tyyrpuuriin. Nappien paineleminen hieman eteenpäin nojaillessamme aiheuttaa selkäkipuja, mutta myös hyvää naurua.

Vi La Utin miehistö
Isabellan kautta

Vierailu Vi La Utissa

Perjantai 3. joulukuuta

Tämä viesti on kirjoitettu ensimmäisenä unettomana yönä viikon jatkuvan jäykän myrskyn ja rungon paukuttelun jälkeen.

Laivalla ei ole tapahtunut mitään suurempia välikohtauksia tai murheita, mutta mieliala on edelleen korkealla ja naurua riittää. Ruokakulttuurin kohokohtia (esim. sashimi juuri pyydetystä doradosta) sekoitetaan kokeiluihin, joissa on mukana lentävä kala, joka on tahaton matkustaja.

Eräänä päivänä yksi miehistön jäsen sai odottamattoman vierailun, kun hän oli tuulettumassa ja lentävä kala lähti lentoon ja päätyi sänkyyn, onneksi oli varalakanat käsillä.

Me kaikki aluksella ohjaamme venettä taitavasti ja järjestelmällisesti, jotta matka on todellinen nautinto.

Sijainti
N19 34.2
W42 10.6

Vi La Utin miehistö
Isabella

Lauantai 4/12

Upea lauantaiaamu laivalla, vastakeitetyn kahvin tuoksu tihkui jokaiseen makuupaikkaan. Tuore kaurapuuro kiehuu hellalla. Kaikkien laivalla olevien pakko nauttia. Useimmat heräävät valppaina ja levänneinä, jotkut taas nukkuvat yönsä kunnolla, jos vahti sallii sen.

Muutaman tunnin kuluttua näemme yhtäkkiä ensimmäisen valaan. Vähintään 6-7 metriä pitkä. Se tekee käännöksen veneen ympäri ja katoaa. Hetken kuluttua se palaa takaisin parinsa kanssa, ja molemmat viihdyttävät meitä yli tunnin ajan. Yksi niistä tekee kuperkeikan aivan veneen vieressä ja katoaa alta. Uskomattomia eläimiä!

Pian on lounaan aika. Tänään on vuorossa kalamuhennosta eilisen kolmen Doradon kera. Mannerström on kauniisti suojassa, eikä Michelin-oppaan tähti ole kaukana. Yhtäkkiä onkivapamme kolisee, alkaa hurja taistelu ja hetken kuluttua saamme noin 1,5-metrisen purjekalan.

Takaisin vakavuuteen, taistelemme niin kovaa kuin pystymme ja uskomme pääsevämme maihin torstaina. Aurinko paistaa ja tuuli on noin 10 m/s.

Terveisin
Miehistö, jonka päästämme ulos
Petter

Nyt ei ole enää pitkä matka, sanoo Vi La Ut.

5/12

Täällä Vi La Utissa vuorottelemme purjekalan kulinaaristen ruokien, vastaleivotun leivän ja timanttisolmujen solmimisen välillä, sen lisäksi, että purjehdimme tietysti veneellä.

Meillä on laulukilpailu, backgammon-turnaus ja paljon kirjojen lukemista, rentoa tunnelmaa ja vähän keinumista. Tänään tarjoilemme myös glögiä ja joulupukinhatut koko miehistölle toisen adventin kunniaksi.

Eilen näimme veneen ympärillä kierteleviä valaita, jotka viipyivät noin tunnin, mutta delfiinejä ei ole näkynyt viime päivinä.

Vartijat tekevät edelleen erittäin hyvää työtä.

8/12
Lähempänä maalia ja kurssi suoraan maaliin, noin 400 matkaa jäljellä. Muutaman vaikean yön jälkeen, jolloin oli paljon ja pitkiä räntäsateita, olemme nyt taas rauhallisemmassa tahdissa.

Saamme paljon kalaa, jota herkuttelemme. Meillä on käynnissä useita pelejä ja kirjoja, joten tylsyys ei ole vielä levinnyt. Meillä ei myöskään ole mitään uneksittavaa, päinvastoin. Tunnelma aluksella on edelleen korkealla siitä huolimatta, että gennakerin puomin hihnapyörä antoi periksi viime istunnon aikana, ja suurin purjeemme lepää nyt siihen asti, kunnes meillä on tilaisuus tarkistaa takilaa, eli kun saavumme Rodney Bayhin.

10/12

Olemme yhä lähempänä maalia ja alle 200 metrin päässä St Luciasta, ja rullaamme noin 5 solmun nopeudella.

Kun emme ole nähneet yhtään muuta venettä useaan päivään, ehdimme nyt nähdä kaksi todella läheltä, keskellä yötä, ja toisen kanssa juttelemme jonkin aikaa kanavalla 72, amerikkalaisen veneen.

Keulassa näkyy joitakin pienempiä delfiinejä, ja pintaveteen on alkanut ilmestyä jonkinlaista rakkolevää. Vararavintosäilykkeet ovat alkaneet loppua, ja loppua kohden ruokalistan vaihtelu on vaikeampaa.

Kaikki ovat terveitä ja toimintakykyisiä, joskin tyynessä säässä hieman kärsimättömiä.

Vi La Utin miehistö
Isabella

Liity ARC:hen ja purjehdi Atlantin yli

Voit lukea lisää ARC:stä ja Atlantin yli purjehtimisesta More Sailingin kanssa sekä varata paikkasi johonkin rohkeista purjeveneistämme, jotka purjehtivat mahtavan Suuren valtameren yli.

ARC on Atlantin valtameren yli purjehtiva ystävyyspurjehdus tai laivuepurjehdus. ARC:hen osallistuu vuosittain 200-300 venettä, joihin kuuluu sekä perhepurjehtijoita että kilpapurjehtijoita. ARC alkaa Gran Canarialta joka vuosi marraskuun lopussa. Kaikki veneet kokoontuvat Atlantin toisella puolella, St Lucian saarella. ARC Atlantin ylitys päättyy palkintoseremoniaan ja juhliin St Lucialla juuri ennen joulua.

Viikkoa ennen Gran Canarialta lähtöä koko miehistö kokoontuu purjehtimaan yhdessä. ARC-tapahtuma alkaa avajaisseremonialla, jota seuraa luentoja ja juhlia koko viikon ajan. Viikon aikana tapaat innostuneita purjehtijoita kaikkialta maailmasta. Aluksella tutustutte myös toisiinne ja veneeseen. Samalla kun te kaikki valmistatte, ostatte ja kokkaatte yhdessä kaikki matkan ruoat. Las Palmasissa vietettävän viikon aikana harjoittelette myös manöövereitä ja koepurjehditte venettä yhdessä.